Rauha  ¤   Treenipäiväkirja  ¤   Rauhan tulokset  ¤   Kehityskuvat  ¤   Rauhan kuvagalleria

Rauhan treenipäiväkirja

Vuosi 2007

20.12.2007: Joulukuu on vierähtänyt todella nopeasti. Muutama viikko sitten otin ensimmäisen kerran variksen kanssa ihan puhtaita noutoja. Ilokseni huomasin, että ne sujuivat jo melko mallikelpoisesti. Rauha ei epäröinyt napata varista suuhunsa ja palautusvauhtikin oli yhtä kova kuin menovauhti. Tällä viikolla kävin vetämässä neidille ensimmäisen verijäljen, kun lunta ei edelleenkään näy. Rauha oli kovasti innoissaan jäljestä, ja teki koko matkan rauhallista työtä merkaten makuun erinomaisesti. Kaatona toiminut kestokani napattiin heti ylpeänä suuhun ja tultiin esittelemään minulle. Itselleni mejä on vaan melkoisen tuntematon laji, joten hihnan toisessa päässä oli hieman epävarma olo. Onneksi koira työskenteli itsenäisesti, eikä sen touhuihin tarvinnut puuttua. Seuraavaksi yritetään päästä keväällä jäljestämään jonkun kokeneemman mejäilijän matkaan...

Tänään kävimme ottamassa viereisellä kentällä hieman tokoa ja noutoja. Heitin vahingossa yhden markkeerauksen hillittömään ryteikköön. Rauha etsi damia melkoisen pitkään, mutta oli hienoa huomata, että se ei tullut alueelta pois ennenkuin dami oli löytynyt. Sinnikkyyttä siis tuntuu löytyvän. Tokoliikkeissä olemme edistyneet hiljalleen. Sivulletulo alkaa olla melkoisen varma ja paikalla istuminen onnistuu jo melkoisessa häiriössäkin. Maahan-käsky tarvitsee vielä selkeän käsiavun. Seuraamista ollaan otettu ihan muutaman askeleen pätkissä ja se sujuu nameja lutkuttaen ihan hyvin. Luoksetulon eteentulemista olemme harjoitelleet ihan erillisenä liikkeenä, ja se toimii myös hyvin käsiavusteisesti. Tammikuussa pääsemme pentukurssille, joten sitten pääsemme häiriöympäristöön parantamaan osaamistamme.

Rauha ja palkinnot

4.12.2007: Launtaina 2.12 suuntasimme automme kohti Nastolaa ja match show:ta. Pitihän sitä lähteä käymään, kun näin talvella tapahtumia on harvemmassa ja Rauhalla juuri sopivasti rokotukset voimassa. Emme olleet etukäteen harjoitelleet näyttelyseisomista ollenkaan, tästä syystä juuri ennen kehää palkkasin tuota muutaman toiston verran seisomisesta. Neitihän ymmärsi heti homman jujun ja seisoi todella nätisti kehässä tuomarin arvosteltavana. Kehä meni kaikin puolin erinomaisesti ja saimmekin kehuja, että homma on hanskassa :). Punainen nauha kädessämme jäimme odottamaan loppujen pentujen arviointia. Niitä oli yhteensä 26. Isossa kehässä Rauha jaksoi vielä seistä uskomattomalla kärsivällisyydellä ja tuloksena oli lopulta kolmas sija. Voitettiin hieno kasa palkintoja ja Rauha osasi hienosti kantaa itse ruusukkeen kehästä pois. Kokonaisuutena touhusta jäi oikein hyvä maku. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Tänään suuntasimme matkan Nooran ja Eddien kyydissä kohti Hyvinkään Koirakylpylää. Mukana oli myös muutama muu tolleri. Rauha ei ollut koskaan aiemmin ollut vedessä, ja lähdimmekin avoimin mielin katselemaan, kuinka käy. Muut tollerit olivat jo kokeneita uimareita, ja niiltä polskuttelu luonnistui oikein hyvin. Meillä ohjaaja uitti rauhallisesti Rauhaa altaassa muutamia kertoja. Neiti oli aluksi hieman järkyttynyt, että mitä ihmeen touhua tämä onkaan. Tämän jälkeen loppuaika touhotettiin altaan reunalla ja katseltiin kavereiden touhuja. Eipä tuo nyt erityisesti vielä innostunut vedestä, mutta ei siitä mitään traumojakaan jäänyt. Me jäämme siis nyt suosiolla odottelemaan ensi kevättä ja rantojen sulamista.

28.11.2007: Vaikka emäntä onkin ollut laiska päivittämään sivuja, emme suinkaan ole levänneet laakereillamme. Rauha on saanut paljon uusia tollerituttuja. Osan kanssa on vähän treenailtu jotain ja osa on ollut ihan vaan painiseurana toistaiseksi. Riistan kanssa emme ole edelleenkään harjoitelleet. Viime sunnuntaina Rauha pääsi kuitenkin taas kantamaan varista ja lokkia pk-seudun tollereiden järjestämässä pentukoulutuksessa. Viime viikon alussa päätin ottaa pientä taukoa noutohommista ja keskityimmekin viime viikon harjoittelemaan tokon perusasioita lyhyillä toistoilla. Tämän tuloksena Rauha osaa nyt tulla jo melko hyvin sivulle. Jatkamme sivulletulon työstämistä edelleen ja siitä jatkamme sitten seuraamiseen jossakin vaiheessa. Maahan-käsky sujuu käsiavustuksella ihan hyvin. Eteen tulemista olemme harjoitelleet irrallisena suorituksena, ja se on myös ihan hyvällä mallilla. Noudon treenaamisessa olemme keskittyneet kantamiseen ja pitämiseen tällä hetkellä enemmän. Luovutuksen ei vielä toki tarvitse olla täydellinen, mutta tällä hetkellä pidän kriteerinä sitä, että dami annetaan minulle KÄTEEN. Neiti on melko hyvin ymmärtänyt asian, ja kantaminenkin sujuu jo melko varmasti.

Rauha ulkoilee edelleenkin pääosin aina vapaana. Hihnassa kulkeminen ei silti ole osoittautunut ongelmaksi. Tuhoja ei ole kotona tapahtunut juuri ollenkaan. Jos pentu haluaa riehua, se saa helposti houkuteltua painikaverin mukaansa. Muiden koirien kanssa lenkkeillessä ei virta ole juurikaan loppunut kesken. Olimme lauantaina pk-seudun tollereiden pikkujoululenkillä ja yllätyksekseni pikkumuksu jaksoi kulkea koko 6km matkan ongelmitta. Kyllä kotona sitten uni maistui.

Nyt kun Rauhan rokotukset ovat voimassa, keskitymme edelleen uusien kokemusten hankkimiseen ja harjoittelemme oppimiamme asioita myös häiriöympäristöissä. Emme vielä ole missään penturyhmässä, mutta käymme harjoittelemassa mm. pk-seudun tollereiden kimppatokotreeneissä. Rauha pystyy hyvin keskittymään yhteiseen puuhasteluun myös häiriön alla. Seuraavaksi otamme luultavasti työn alle rauhoittumisen häiriöympäristössä (eli koko ajan ei tehdä jotakin). Emäntä ei vielä oikein ole kunnolla löytänyt sitä off-nappulaa koirasta...

12.11.2007: Viimeisen viikon aikana meillä on ollut paljon touhuilua. Maanantaina 5.11. harjoittelimme Järvisen Maijan kanssa nou/nome-juttuja lähimetsässä. Rauha pääsi taas pienen tauon jälkeen kantamaan varista, ja sekös oli neidistä älyttömän mukavaa. Ote oli nyt erittäin napakka, tosin intoa olisi ollut kiikuttaa vaakku jonnekin ihan muuallekin kuin emännälle. Tämän lisäksi teimme siipidameilla neidille pienen hakuruudun. Siipidamit tuo löysi helposti ja palautti hyvin. Vedimme myös kestokanilla lyhyen jäljen, mikä myös selvitettiin helposti. Pienen houkuttelun jälkeen Rauha myös kantoi sitä vähän matkaa.

Jottei ihan tylsäksi olisi mennyt, tiistaina saimme Rauhaa muutaman viikon nuoremman tollerityttö Chilin (Trindy's Vanilla Star) vieraaksi. Pikkunaperot painivat koko illan ja kyllä yöllä uni taas maittoi.

Lauantaina vuorossa oli Uudenmaan Noutajakoirajärjestön järjestämä riistaan tutustumispäivä. Rauha pääsi mukaan hieman hetken mielijohteesta, mutta kyllä se sitten kannattikin. Tutustumiskohteena oli sorsa, fasaani, varis, lokki ja kani. Neiti yllätti kyllä emäntänsäkin positiivisesti tarttumalla tiukalla spontaanilla otteella kaikkeen riistaan. Jopa kania ja lokkiakin kannettiin reippaasti, vaikka ajattelin etukäteen, että ne ovat suhteessa koiran kokoon vielä turhan isoja. Saimme kovasti kehuja kouluttajilta ja nyt keskitymmekin vahvistamaan noutoja dameilla, riista ei selvästi ainakaan tällä hetkellä ole ongelma.

Olen nyt yrittänyt ottaa säännöllisesti noutoja ihan muutaman toiston sarjoissa päivittäin. Rauha tuntuu syttyvän heti kun huomaa, että otetaan damit mukaan ulos. Siipidamit löytyvät nenän avulla maastosta erinomaisesti, mutta tavallisia dameja tuo ei haista niin hyvin vielä. Täytyy siis yrittää tehdä jatkossa helppoja harjoituksia hieman peitteiseen maastoon, että nenänkäyttö vahvistuisi damien etsinnässä. Tokojuttuja olemme harjoitelleet viime aikoina hieman vähemmän. Sivulle tulo, maahan ja istumisen kesto ovat tällä hetkellä työn alla. Myös pillikäskyjä tulee edelleen vahvistaa.

Rauha metrossa 31.10.2007: Onpas edellisestä kirjoituksesta taas vierähtänyt hieman aikaa. Harjoituksissa olemme edenneet melko varovaiseen tahtiin. Noudon treenaamista olen ottanut viime aikoina vähemmän namien kanssa, koska Rauha alkoi pudottamaan damia mun jalkoihin/syliin. Ettei tästä tulisi tapaa, olen ottanut sen kanssa kantotreenejä ja kehunut kun dami pysyy suussa. Muutaman toiston jälkeen tämä keino on tuntunut toimivalta. Tähän asti olemme harjoitelleet sisällä, mutta ehkäpä hiljalleen voisimme siirtyä myös ulos.

Istumista ja malttiharjoituksia on otettu aika paljon. Rauha osaa odottaa lupaa ruokakupille jo hyvin varmasti. En ole lisännyt aikaa vielä paljoa, ettei suorituksesta tule liian vaikeaa, mutta olen ottanut etäisyyttä koiraan ja kuppiin ja vapauttanut sen syömään eri paikoista. Tätä on myös harjoiteltu ulkona. Uutena asiana olemme aloittaneet sivulletulo-harjoitukset. Siitä lähdetään sitten myöhemmin rakentamaan seuraamista pala palalta. Yritän panostaa seuraamisen harjoitteluun Rauhan kanssa alusta asti, koska bretonien kanssa on sen suhteen kuljettu melko pitkä tie. Eli tarkoitus on nyt opettaa liike alusta asti motivoivaksi ja toimivaksi, niin ei tarvitse jälkikäteen korjailla seuraamiskohtaa jne.

Koulutuksessa huomioitavaa: Omistaja on liian usein unohtanut pillin jonnekin keittiön pöydälle. Pillikäskyjä tulee harjoitella ahkerammin. Luoksetulo on jo melko varma, seuraavana olisi vuorossa istuminen pillillä. Myös naksuttelun alkeita olemme harjoitelleet, mutta en ole vielä lähtenyt mitään tuolle varsinaisesti opettamaan sen avulla. Tämä näkyy myös Rauhan omatoimisuuden puutteena, eli harjoiteltaessa se tarjoaa lähes päätoimisesti samoja asioita, joten uusien asioiden opettelun aloitus on "työläämpää". Täytyy siis jatkossa vahvistaa naksun avulla koiran aloitteellisuutta.

Positiivisia huomioita: Rauha on toistaiseksi ollut todella hiljainen kaikissa tilanteissa. Se keskittyy todella hyvin harjoituksiin ja olisi aina valmis jatkamaan, kun minä päätän lopettaa. Motivaatio on siis toistaiseksi vielä korkea, ja koira vaikuttaa aina olevan valmis tekemään jotakin yhdessä. Damit ovat Rauhasta mielettömän kivoja, mutta se ei silti ole edes harkinnut niiden omimista.

Kotona laumamme on alkanut vakiintumaan. Seri leikkii sisällä todella paljon Rauhan kanssa ja pentu tietää paikkansa laumassa. Yksinolo on sujunut hyvin, koirat kömpivät nukkumasta ovelle kun saavumme kotiin. Rauha on myös käynyt Helsinki-kierroksella, missä se pääsi matkustamaan bussissa, raitiovaunussa ja metrossa. Kaikki meni oikein mallikkaasti, eikä pikkuneiti ollut moksiskaan uusista ympäristöistä.

11.10.2007: Rauha kasvaa kovaa vauhtia ja maanantaina olemmekin menossa jo ensimmäiseen rokotukseen. Sisäsiisteysharjoitukset ovat edenneet mukavasti, sisälle tulee lammikoita enää satunnaisesti. Ólen viime päivinä keskittynyt harjoittelemaan noutoa Rauhan kanssa. Periaatteena käytän positiivista vahvistusta, alkuun tavoitteena on nostaa dami lattialta. Tähän tapaan harjoittelemme jokaisen noudon osa-alueen erikseen. Sitten kun ne ovat hallussa, yhdistän palaset kokonaiseksi noudoksi. Tällä koulutusmetodilla tähtään siihen, että Rauhalle noudossa tärkein juttu olisi juuri se luovuttaminen. Alkuviikosta sulatin pakkasesta variksen neidin ihmeteltäväksi. Se vaikutti erityisen kiinnostavalta, ja sain Rauhan helposti kantamaan varista. Ote oli vielä toki kovin pinnallinen, mutta tuon ikäisen kanssa on mielestäni pääasia, että kiinnostaa ja ottaa suuhun.

Luoksetulo vaikuttaa toistaiseksi varmalta, tavoitteena on hiljalleen lisätä häiriötekijöitä ja pitää motivaatio edelleen korkealla. Istuminen onnistuu läheltä eri ympäristöissä, sen suhteen seuraava vaihe on pidentää istumisaikaa ja ottaa varovasti etäisyyttä koiraan. Hihnassa kulkemista tulee myös harjoitella tulevaisuudessa enemmän. Tähän asti Rauhaa on pidetty lähes aina irti, joten hihnalenkille täytyy oikein varta vasten mennä. Hihnassa kulkemisessa ei tähän asti ole ollut erityisiä ongelmia (mitä nyt hihnat menee solmuun kolmen koiran kanssa), mutta lisäkokemus on tarpeen. Harjoittelemista siis edelleen riittää, onneksi koira vaikuttaa innostuneelta ja motivoituneelta tekemään erilaisia asioita. Tähän mennessä opittuja asioita ei ole pahemmin kyseenalaistettu vielä. Sisään tullessa tassujen kuivaaminen pyyhkeeseen on hieman tylsää, mutta neiti oppi muutamasta toistosta, että on mukavampaa tulla sisälle kuivattavaksi kuin jäädä yksin ulko-oven taakse ;).

26.9.07: Harjoitukset ovat alkaneet noudattaa tiettyjä uria. Olemme kyllä päivittäin harjoitelleet hieman, mutta lähinnä samoja juttuja. Damin noutamista ollaan harjoiteltu edelleen samassa huoneessa ja ihan muutaman metrin matkalla. Muuta ongelmaa tässä ei ole, kuin että Rauha alkaa herkästi puremaan käsiä kehuttaessa. Alkuun se kantoi damia ajoittain narupäästä, mutta Rauha on itse korjannut otteen, joten en ole alkanut teippaamaan naruja pois tms. Olemme myös ottaneet kontaktinottoharjoituksia "Tie tottelevaisuusvalioksi" -kirjan (Salme Mujunen) pohjalta. Lisäksi olemme harjoitelleet luoksetulon eteentulemista. Nämä sujuvat jo melko hyvin. Ainoa ongelma tuntuu olevan, että Rauhalla on niin tummat silmät, etten aina tiedä koska se katsoo minua ja koska käsieni ja naaman puolimatkaa. Homma on kuitenkin jo selvästi hieman edennyt, joten jatkamme samoilla linjoilla.

Uusia kokemuksia olemme hankkineet paljon. Torstaina kävimme Puistolassa katsomassa siskoani ja hänen pientä vauvaansa. Matka sujui ongelmitta, ainoana ongelmana tuntui olevan pitää yli-innokkaat rapsuttelijat hieman kauempana ;) Vauvojen kohtaaminen sujui hyvin, Linda ja Rauha tykästyivät toisiinsa, eikä Rauha vierastanut pientä vauvaa ollenkaan. Lauantaina menimme Järvisen Maijan () luokse agilitykoulutusohjaajien palaveriin, tosin Hyvinkäälle, tosin Mäntsälän kautta, koska Rauha vei omistajansa ja muiden huomion siinä määrin, että hyppäsimme Keravalla väärään junaan... No, mutkan kautta pääsimme kokoukseen ja Rauha vaikutti oikein tyytyväiseltä löytäessään tollereita muualtakin kuin lapsuudenkodistaan. Maanantaina oli vuorossa eläinkauppa, josta ei ilmeisesti olisikaan tarvinnut ihan heti lähteä, ainakin jos Rauhalta olisi kysytty...

Namijälkien tekemistä ulos olemme edelleen jatkaneet ja kongikin vaikuttaa kiinnostavalta pureskeltavalta maksalaatikolla höystettynä. On muuten ollut miellyttävää huomata, että Rauha hakee kontaktia itse paljon erityisesti julkisilla paikoilla. Lähiaikojen projektina tulen jatkamaan vanhoja harjoituksia, luoksetuloa voisin ottaa varmasti pillillä jo myös ulkona (ruokakupille edelleen). Etäisyyttä koiraan ei tosin vielä kovin paljoa saa, koska Rauha on melkoisen huomionhakuinen pentu. Hihnassa kulkeminen sujuu kahden Rauhan kanssa ihan hyvin, mutta bretonien kanssa ollaan vielä auttamattomasti solmussa, tätä täytynee siis vielä harjoitella.

19.9.07: Rauhan treenipäiväkirjassa on tarkoituksena kuvailla meidän harjoittelun eri vaiheita ja kertoa muita kiinnostavia havaintoja. Tällä hetkellä Rauhan kanssa harjoitellaan monia pieniä juttuja leikin varjolla, varsinainen "oikea" koulutus aloitetaan sitten isompana.

Tähän mennessä olemme harjoitelleet hieman istumista, se onnistuu erinomaisesti sisätiloissa namipalan kanssa. Tämän harjoittelua jatkamme ja yritän lisätä osumistarkkuutta ja myöhemmin hieman aikaakin suoritukseen. Yksi noutajan tärkeimmistä käskyistä on luoksetulo. Tätä olen harjoitellut ruokakupin ja pillin avulla. Neiti on melkoisen ahne, joten toivon että vahvasta alkuopetuksesta vielä tulee varma luoksetulo. Ulkona Rauha tulee luokse helposti houkuttelemalla. Siellä en ole palkinnut nameilla, mutta kehuminen ja rapsutus vaikuttaa myös mieleiseltä palkalta.

Damin kanssa olemme harjoitelleet sisällä muutaman kerran, koska luoksetulo vaikuttaa häiriöttömässä ympäristössä varmalta. Istun lattialla ja heitän damin muutaman metrin päähän itsestäni. Rauha on kiinnostunut damista ja ottaa sen heti suuhunsa ja kutsusta palaa luokseni ja ottaa damin kanssa huiman loikan suoraan syliin. En ole yrittänyt ottaa damia pois, mutta ei tuo vaikuta sen suhteen erityisen omistushaluiseltakaan. Nauttii vain rapsutuksista ja kehuista. Lähitulevaisuuden tavoitteena on saada Rauhan päähän iskostettua, että minulle kannattaa tuoda kaikenlaisia esineitä.

Koska Rauha vaikuttaa energiseltä pikkukoiralta, olen tehnyt sille jo muutaman kerran ulos nameilla höystetyn lyhyen jäljen. Nuuskuttelu tuntuu rauhoittavan ipanaa, ja kotona se on keskittynyt lähinnä omilla leluillaan leikkimiseen eikä ole erityisen aktiivisesti yrittänyt syödä pöytäliinaa/tuolin jalkaa tms. Rauha on edelleen tehnyt vain muutaman kerran tarpeitaan sisälle, näilläkin kerroilla olisi vahingolta vältytty jos olisimme toimineet ripeämmin. Kokonaisuudessaan tapakasvatuksen ja harjoittelun alku on mielestäni sujunut oikein mallikelpoisesti. Jatkamme perusasioiden harjoittelua leikin varjolla edelleenkin. Vahvalle pohjalle on sitten tulevaisuudessa helpompi rakentaa monimutkaisempiakin suorituksia.

Hanna-Mari Kinnunen   I   Vesikkotie 10 D, 01450 Vantaa   I   040 754 1737   I   hm.kinnunen@ainstainin.fi